编辑: 此身滑稽 | 2019-11-23 |
2011 ? Opetushallitus ja tekij?t Muistiot 2011:2 ISBN 978-952-13-4742-9 (pdf) ISSN-L 1798-8896 ISSN 1798-890X (verkkojulkaisu) Taitto: Timo P?iv?rinta/PSWFolders Oy www.
oph.fi/julkaisut Ty?ryhm?: Tina Heino Riku Honkasalo Ella Kiesi Jari Koivisto Kimmo Koskinen Kari Nyyss?l? Petra Packalen Kaisa V?h?hyypp? SIS?LT?
1 Johdanto
5 2 Tieto- ja viestint?tekniikka opetusk?yt?ss?8 2.1 Tietotekniikan opetusk?yt?n kehitys
8 2.2. TVT-opetuksen m??r? ja laatu
10 2.3 Laitekanta ja infrastruktuuri.11 2.4 Opettajien osaaminen.14 2.5 Digitaaliset oppimateriaalit.16 2.6 Tietokonepohjainen arviointi
21 3 Tieto- ja viestint?tekniikan vaikutuksia
27 3.1 Oppimistulokset ja oppiminen.27 3.2 Opettajat, opetus ja koulun johtaminen.33 3.3 TVT:n vaikutus opiskelumotivaatioon
38 3.4 Verkottuminen, osallistuminen ja sosiaalinen media
44 3.5 Et?opetus.52
4 Johtop??t?ksi? ja pohdintaa.59 L?hteet
64 5
1 Johdanto Tieto- ja viestint?tekniikan (TVT) opetusk?ytt? on lis??ntynyt huomattavasti 2000- luvulla. Samalla ovat kasvaneet siihen kohdistuvat odotukset. TVT:n opetusk?yt?n vahvistaminen on my?s Suomessa keskeinen koulutuspoliittinen tavoite. T?h?n liittyen vuoden
2010 lopussa julkistettiin l?hes samanaikaisesti opetus- ja kult- tuuriministeri?n ty?ryhm?muistio Koulutuksen tietoyhteiskuntakehitt?minen (OKM 2010) sek? valtioneuvoston asettaman arjen tietoyhteiskunnan neuvotte- lukunnan laatima Kansallinen tieto- ja viestint?tekniikan opetusk?yt?n suunni- telma (Arjen tietoyhteiskunnan neuvottelukunta 2010). Niiss? kummassakin on m??ritelty TVT:n tulevaan opetusk?ytt??n liittyvi? strategisia tavoitteita. T?m?n tilannekatsauksen tarkoituksena on tuoda uusia n?k?kulmia tieto- ja vies- tint?tekniikan opetusk?yt?n ymp?rill? k?yt?v??n keskusteluun. Keskeisen? l?ht?- kohtana on laajentaa keskustelua erityisesti vaikuttavuus- ja hy?tyn?k?kulman suuntaan, kuitenkaan unohtamatta tieto- ja viestint?tekniikan monimuotoista roolia opetuksessa ja koulun arjessa. TVT:n opetusk?ytt? on osa laajempaa tietoyhteiskunnan kehittymist?, joka avaa uusia mahdollisuuksia sosiaalisten kontaktien solmimiseen, verkostoitumiseen, tiedon jakamiseen, viranomaisasiointiin, yhteiskunnalliseen osallistumiseen sek? muihin el?m?nalueisiin. Tieto- ja viestint?teknologia luo uusia mahdollisuuksia my?s oppimiseen ja koulutukseen. Toisaalta tietoyhteiskunta edellytt?? monipuo- lista ja uudenlaista osaamista sek? kyky? suhtautua kriittisesti median v?litt?m??n tietoon ja informaatioon. (OPM 2008.) Koulutuksen ja tutkimuksen kehitt?missuunnitelmassa 2008C2012 todetaan, ett? laadukkaat opetusmenetelm?t ja oppimisymp?rist?t luovat perusedellytyksi? oppimiselle ja edist?v?t my?nteisi? oppimistuloksia. Kehitt?missuunnitelmassa oppimisymp?rist?j? tarkastellaan laajasta n?k?kulmasta niin, ett? eri oppimisym- p?rist?t yhdess? tukevat opetussuunnitelman perusteiden tavoitteiden ja sis?lt?jen toteutumista. Oppimisymp?rist?jen laadun kehitt?misell? pyrit??n edist?m??n oppilaiden luovuutta, sosiaalisia taitoja, innovatiivisuutta ja ongelmanratkaisu- kyky? sek? vahvistamaan heid?n tiedonhallinnan taitojaan. (OPM 2008.) Suunnitelmakaudella on my?s haluttu helpottaa eri oppimisymp?rist?jen k?yt- t?mist? ja tarjota opetusmenetelmiin uusia vaihtoehtoja. Opetussuunnitelman perusteissa esiteltyihin tavoitteisiin pyrit??n ottamalla oppimisymp?rist?iksi erilaisia didaktisia ymp?rist?j? ja my?s koulun ulkopuolella olevia alueita ja paik- koja. Lis?ksi tavoitteena on teknologian, tieto- ja viestint?tekniikan sek? digitaa- listen oppimisymp?rist?jen mahdollisuuksien hy?dynt?minen opetuksessa. (OPM 2008.)
6 Oppimisymp?rist?jen kehitt?misen ohella TVT:n merkitys tulee esiin, kun koulu- verkko kuntarakenteen uudistumisen vuoksi harvenee ja oppilasm??r? erityisesti muuttotappioalueilla pienenee. Koulutuksen ja tutkimuksen kehitt?missuunni- telmassa ennakoidaan, ett? tulevaisuuden haasteena on opetus- ja koulutuspal- veluiden j?rjest?minen siten, ett? opetuksen korkea laatu ja monipuolinen palve- lutarjonta pystyt??n edelleen turvaamaan kaikille lains??d?nn?n edellytt?m?ll? tavalla. Keskeinen keino t?m?n tavoitteen t?ytt?misess? voi olla tieto- ja viestint?- teknologia ja sen mahdollistama et?- ja verkko-opetus. (OPM 2008.) Tieto- ja viestint?tekniikka on ollut mukana oppimisessa jo 1980-luvulta alkaen. Ensimm?isess? vaiheessa opetettiin koulun usein ainoalla tietokoneella ohjel- moinnin alkeita. Internetin laajentumisen my?t? 1990-luvulla opetuksessa alkoi yleisty? varsinainen tietotekniikan k?ytt?, ja seuraava vuosikymmen toi muka- naan sosiaalisen median mahdollisuudet. T?llaisesta maailmasta koulu ei voi j??d? ulkopuolelle. TVT:n opetusk?ytt? muuttaa osaltaan opettajan roolia;
opettaja tulee jatkossa olemaan entist? enemm?n oppi- misen ohjaaja perinteisen tiedon jakajan sijaan. Se aika, joka on varattu oppilaan ja opettajan oikeaan kohtaamiseen, on liian arvokasta k?ytett?v?ksi pelk?st??n tiedon jakamiseen. T?m? edellytt?? opettajalta aivan uudenlaista l?hestymistapaa ja osaamista, mik? puolestaan tuo paineita opettajien perus- ja t?ydennyskoulu- tukseen. My?s tiedon luonne on muuttunut viime vuosien aikana. Ihmisen muistikapa- siteettia tarvitaan entist? v?hemm?n yksitt?isten datatietojen s?ilytt?miseen. Keskeist? on, ett? oppilas osaa k?sitell? tietoa eri muodoissa, esimerkiksi visuaa- lisena, kirjoitettuna, numeerisena, kuultuna tai useimmiten n?iden yhdistelm?n?. Oppilasarvioinnissa TVT:n mahdollisuuksien hy?dynt?minen on 2010-luvun alussa vasta alkutaipaleella. Perinteisi? kokeita, joissa oppilas toistaa oppikirjasta oppimaansa paperille, k?ytet??n viel? valtaosassa kouluja p??asiallisena testaus- menetelm?n?. Ylioppilaskirjoitukset saattavat olla ainoa tilanne, jossa nuoret joutuvat kirjoittamaan k?sin useita sivuja teksti?. Voidaankin pohtia, tekisik? moni aikuinen n?in omassa ty?ss??n. TVT opetusk?yt?ss? on siis moniulotteinen ilmi?, jota voidaan tarkastella useasta n?k?kulmasta. T?m? on heijastunut my?s alan tutkimukseen. TVT:n opetus- k?ytt?? on tarkasteltu muun muassa pedagogisen kehitt?misen, verkostoitumisen, k?yt?n laajuuden ja sis?ll?n, teknologian sek? koulun arjen ja kulttuurin sek? vaikuttavuuden n?k?kulmista. Tieto- ja viestint?tekniikan k?yt?ll? on my?s haasteita, jotka liittyv?t muun muassa pedagogisiin kysymyksiin, asenteisiin, osaamiseen, koulun arkeen ja laitekantaan. TVT:lle asetetut tavoitteet ovat my?s erilaisia. Jotkut odottavat TVT:n parantavan
7 oppimistuloksia, kun taas toiset pit?v?t sit? enemm?nkin oppimisen tukena ja kollegiaalisen verkottumisen v?lineen?. T?ss? tilannekatsauksessa tarkastelun keski?ss? on TVT:n vaikuttavuus opetus- k?yt?ss?. Tarkemmin sanoen on tarkasteltu, miten TVT vaikuttaa oppimistuloksiin ja oppimiseen, opettamiseen, opiskelumotivaatioon sek? opettajien, oppilaiden ja kodin verkottumiseen. T?ss? yhteydess? tarkastellaan my?s sosiaalista mediaa ja et?opetusta. Tilannekatsaus koskee p??asiallisesti perusopetusta. Vaikuttavuutta on tarkasteltu alan tutkimusten perusteella, joita on tehty erityisen paljon Isossa-Britanniassa ja Yhdysvalloissa, mutta my?s Pohjoismaissa sek? luonnollisesti Suomessa. Vaikuttavuuden tarkastelun avulla pyrit??n vastaamaan konkreettiseen kysy- mykseen: mit? hy?ty? TVT:n opetusk?yt?st? on ollut? Hy?dyn m??ritt?minen on sidoksissa edell? mainittuihin vaikuttavuuden osa-alueisiin. N?in my?s TVT:n hy?dyt m??rittyv?t eri tavoin: hy?ty voi olla esimerkiksi sit?, ett? oppimistulokset paranevat, opettajan on helpompi valmistella tunteja tai kodin ja koulun yhteisty? saa sujuvan v?lineen. TVT:n hy?dyt ovat siis moni-ilmeinen kokonaisuus, joka on riippuvainen eri tutkimusten erilaisista ongelmanasetteluista ja l?hestymistavoista. Vaikuttavuusn?k?kulman lis?ksi tilannekatsauksessa tuodaan esille my?s muita TVT:hen liittyvi? teemoja, jotka tuovat vaikuttavuuden ja hy?dyn tarkastelulle laajemman kehyksen. Tilannekatsauksessa luodaan yleiskatsaus TVT:n opetus- k?yt?nt?jen kehittymiseen, laitekanta- ja infrastruktuuritilanteeseen, opettajien tietotekniikkavalmiuksiin, digitaalisiin oppimateriaaleihin sek? tietokonepohjai- seen arviointiin. TVT:n opetusk?ytt? on alati uudistuva oppimisen ja pedagogian osa-alue. K?yn- niss? on kehitt?mishankkeita, joiden avulla TVT:n opetusk?ytt? pyrit??n nivelt?- m??n keskeiseksi osaksi oppimisprosessia ja koulun arkea. Alaa my?s tutkitaan paljon, joten koko ajan saadaan uusia ja entist? kattavampia tutkimustuloksia. Tilannekatsaus luo osaltaan pohjaa keskustelulle ja koulutuspoliittiselle p??t?k- senteolle, jonka tietoperusta ja kehitysn?kym?t laajenevat koko ajan. Tilanne- katsauksen tavoitteena on n?in my?t?vaikuttaa siihen, ett? keskustelu, kehitt?- mistoiminta ja alan tutkimus viritt?isiv?t uusia n?k?aloja ja vahvistaisivat TVT:n opetusk?yt?n pedagogisia ja koulutuspoliittisia edellytyksi?.
8 2 Tieto- ja viestint?tekniikka opetusk?yt?ss? 2.1 Tietotekniikan opetusk?yt?n kehitys K?sitys siit?, millaisia tieto- ja viestint?tekniikan taitoja kouluissa ja oppilaitok- sissa opetetaan, on muuttunut paljon kahdenkymmenen viime vuoden aikana. Uusien soveltamismahdollisuuksien ja ty?el?m?n kehityksen my?t? n?m? k?si- tykset muuttunevat edelleen. My?s k?sitys siit?, mit? tieto- ja viestint?tekniikan opetusk?yt?ll? tai pedagogisella k?yt?ll? tarkoitetaan, on muuttunut. 1980-luvulla tietotekniikan opetus tarkoitti ohjelmointitaitojen ja tietokoneen toimintaperiaatteiden opettamista. My?s opetukseen tarkoitettuja oppimateriaa- leja alettiin kehitell?. Tietotekniikan opetus toteutettiin erillisell? tietotekniikan kurssilla, joka ammatillisissa oppilaitoksissa oli pakollinen ja peruskouluissa valinnainen C oppilaitosten oli kuitenkin tarjottava kurssia. Keskeisen? sis?lt?n? tietotekniikan kurssissa oli Basic-ohjelmointikieli. 1990-luvulla painopiste siirtyi ohjelmointitaidoista erilaisten ty?v?lineohjelmien k?ytt?miseen. Vuoden
1994 perusopetuksen opetussuunnitelmassa asetettiin tavoitteeksi, ett? oppilaan on perusopetuksen aikana opittava k?ytt?m??n tieto- tekniikkaa. Kunnan tai koulun p??tett?v?ksi j?i, tapahtuiko se ala- vai yl?asteella. My?s valinnainen tietotekniikan kurssi oli mahdollinen. Opetussuunnitelmien perusteissa ei viel? juurikaan kiinnitetty huomiota tietotekniikan merkitykseen opetuksen v?lineen?. Painopistett? siirrettiin kuitenkin ohjelmoinnin ja tietoko-........