PDF《nen.》

Hallituksen esitys eduskunnalle poroaitojen rakentamisesta ja kunnossapidosta sek? muista toimenpiteist? porojen est?miseksi p??sem?st? toisen valtakunnan alueelle Norjan kanssa tehdyn sopimuksen hyv?ksymisest? ja laeiksi sopimuksen lains??d?nn?n alaan kuuluvien m??r?ysten voimaansaattamisesta ja sopimuksen soveltamisesta sek? poronhoitolain muut- tamisesta ESITYKSEN P??ASIALLINEN SIS?LT? Esityksess? ehdotetaan, ett? eduskunta hyv?ksyisi poroaitojen rakentamisesta ja kunnossapi- dosta sek? muista toimenpiteist? porojen est?miseksi p??sem?st? toisen valtakunnan alueelle Norjan kanssa Karasjoella

9 p?iv?n? joulukuuta

2014 tehdyn sopimuksen.

Sopimuksen tarkoituksena on est?? porojen p??sy Suomen ja Norjan v?lisen rajan yli. Sopi- muksen sis?lt? vastaa p??piirteiss??n aikaisempaa vastaavaa sopimusta Suomen ja Norjan v?- lill?. Merkitt?vimm?t muutokset ovat uusien aitojen rakentaminen Inari- ja Tenojokilaaksossa sek? porojen rajanylitykseen liittyv?n selvitysmenettelyn yksinkertaistaminen ja sujuvoittami- nen. Esitykseen sis?ltyy lakiehdotus sopimuksen lains??d?nn?n alaan kuuluvien m??r?ysten voi- maansaattamisesta ja sopimuksen soveltamisesta. Poroaidan yll?pit?mist? koskevia s??nn?ksi? t?smennett?isiin ja s??dett?isiin sopimuksen toimeenpanosta vastaavasta viranomaisesta. Lis?ksi esityksess? ehdotetaan muutettavaksi poronhoitolakia. Muutokset koskisivat s??nn?k- si? valtakunnan rajalle rakennettavista aidoista. Esitys liittyy valtion vuoden

2017 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu k?sitelt?v?ksi sen yh- teydess?. Sopimus tulee voimaan kolmenkymmenen p?iv?n kuluttua siit? p?iv?st?, jona j?lkimm?inen sopimuspuoli on ilmoittanut toiselle sopimuspuolelle sopimuksen hyv?ksymist? koskevien kansallisten menettelyjen loppuunsaattamisesta. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan valtio- neuvoston asetuksella s??dett?v?n? ajankohtana samaan aikaan kuin sopimus tulee voimaan. ――――― HE 143/2016 vp

2 SIS?LLYS ESITYKSEN P??ASIALLINEN SIS?LT?1 SIS?LLYS.2 YLEISPERUSTELUT.3

1 NYKYTILA.3

2 ESITYKSEN TAVOITTEET JA KESKEISET EHDOTUKSET

4 3 ESITYKSEN VAIKUTUKSET.4

4 ASIAN VALMISTELU.5

5 RIIPPUVUUS MUISTA ESITYKSIST?7 YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT.8

1 SOPIMUKSEN SIS?LT? JA SEN SUHDE SUOMEN LAINS??D?NT??N

8 2 LAKIEHDOTUSTEN PERUSTELUT.16 2.1 Laki poroaitojen rakentamisesta ja kunnossapidosta sek? muista toimenpiteist? porojen est?miseksi p??sem?st? toisen valtakunnan alueelle Norjan kanssa tehdyn sopimuksen lains??d?nn?n alaan kuuluvien m??r?ysten voimaansaattamisesta ja sopimuksen soveltamisesta

16 2.2 Poronhoitolaki.17

3 VOIMAANTULO.18

4 EDUSKUNNAN SUOSTUMUKSEN TARPEELLISUUS JA K?SITTELYJ?RJESTYS.18 LAKIEHDOTUKSET

20 1. Laki poroaitojen rakentamisesta ja kunnossapidosta sek? muista toimenpiteist? porojen est?miseksi p??sem?st? toisen valtakunnan alueelle Norjan kanssa tehdyn sopimuksen lains??d?nn?n alaan kuuluvien m??r?ysten voimaansaattamisesta ja sopimuksen soveltamisesta

20 2. Laki poronhoitolain muuttamisesta.21 SOPIMUSTEKSTI

23 RINNAKKAISTEKSTI.36 2. Poronhoitolain muuttamisesta.36 HE 143/2016 vp

3 YLEISPERUSTELUT

1 Nykytila Suomen ja Norjan v?lill?

3 p?iv?n? kes?kuuta

1981 tehty poroaitasopimus on tullut voimaan

19 p?iv?n? toukokuuta

1983 (SopS 30/1983). Vanhan poroaitasopimuksen mukaan kumman- kin maan poronomistajat ovat velvollisia paimentamaan poroja siten, etteiv?t ne p??sisi toisen valtakunnan alueelle. Lis?ksi p??osa Suomen ja Norjan v?list? rajaa on sovittu aidattavaksi. Sopimus sis?lt?? maantieteelliset osuudet kummankin maan aidan rakentamis- ja kunnossapi- tovastuusta. Maiden vastuulla olevat osuudet ovat suurin piirtein yht? suuret. Maiden v?linen poroaitakomissio p??tt?? aidan tarkasta sijoittamisesta sek? valvoo aidan rakentamista ja kun- nossapitoa. Vanhan poroaitasopimuksen mukaan nimismiehen tulee ilmoittaa mahdollisimman pian toisen maan asianomaiselle nimismiehelle poroista, jotka ovat ylitt?neet valtakunnan rajan. Nimis- miehet selvittelev?t kesken??n asian. Tarpeen vaatiessa j?rjestet??n porojen erotus. Porojen aiheuttama mahdollinen vahinko arvioidaan. Porojen kotivaltio on velvollinen korvaamaan syntyneen vahingon, porojen luvattoman laiduntamisen sek? porojen palauttamisesta aiheutu- neet kustannukset. Toisessa maassa ei saa rekister?id? poromerkki?, jota voisi helposti erehty? pit?m??n toisessa maassa aikaisemmin rekister?ityn? poromerkkin?. Valtakunnan rajalla ole- van poroaidan vahingoittaminen tai siin? olevan ver?j?n auki j?tt?minen on sopimuksen mu- kaan rangaistava teko. Suomen ja Norjan viranomaisten v?linen yhteisty? vanhan poroaitasopimuksen toimeenpa- nossa on sin?ll??n toiminut hyvin. Ajan kulumisen my?t? toimivaltaiset viranomaiset ovat kuitenkin vaihtuneet ja sopimuksen mukaiset menettelytavat ovat muuttuneet vanhentuneiksi. T?m?n vuoksi porojen rajanylitystapausten selvittely on ty?l?st? ja kankeaa. Tapauksiin liitty- vi? korvauksia on jouduttu odottamaan parikin vuotta. Vanhan poroaitasopimuksen s??nn?kset koskevat yht?l?isesti kumpaankin suuntaan valtakun- nan rajan ylitt?vi? poroja. Viime aikoina porojen rajanylityksi? on tapahtunut vain Norjasta Suomeen p?in. Tapauksia on sattunut eniten Tenojokilaaksossa vanhan Karigasniemen ja Le- vajoen v?lisell? osuudella talviaikaan. Vanha poroaitasopimus ei sis?ll? s??nn?ksi? poroaidas- ta Inari- ja Tenojokilaaksossa. Suomen valtio on kuitenkin rakentanut omalle puolelleen poro- aidan koko matkalle Inari- ja Tenojokilaaksossa. Norjan puolella ei ole valtakunnan rajalle ra- kennettua poroaitaa t?ll? osuudella. Suomella on vastaavat poroaitasopimukset my?s Ruotsin ja Ven?j?n (Sosialististen Neuvosto- tasavaltojen Liiton) kanssa. Poronhoitolaki (848/1990) on poronhoitoa koskeva yleislaki, joka s??ntelee muun ohella po- roaitoja. Lain t?rke?n? teht?v?n? on poronomistajien keskin?isten oikeudellisten suhteiden s??ntelyn lis?ksi poronomistajien ja maanomistajien v?listen suhteiden s??nteleminen siten, ett? maanomistukseen perustuvia oikeuksia ei tarpeettomasti kavenneta (HE 244/1989 vp, s. 4). Kun poronhoito elinkeinona on voimassa olevan lains??d?nn?n mukaan riippumatonta maan omistus- ja hallintaoikeudesta, este- ja erotusaitojen rakentaminen on voinut tulla kysy- mykseen, paitsi valtion maalle, my?s yksityisten, poroja omistamattomien henkil?iden omis- tamien kiinteist?jen alueelle. Vanhan poroaitasopimuksen mukainen nykytila on ep?tyydytt?v?. Porojen rajanylitykset ovat Tenojokilaaksossa yleisi? ja niiden selvittely vie runsaasti aikaa. Vahinkoa k?rsiv?t maan- HE 143/2016 vp