PDF《nen.》

4 omistajat joutuvat odottamaan korvauksia pitk??n. Vanhentuneet s??nn?kset ty?llist?v?t tar- peettomasti viranomaisia.

2 Esityksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset Esityksen tavoitteena on hyv?ksy? ja saattaa kansallisesti voimaan Karasjoella

9 p?iv?n? jou- lukuuta

2014 tehty Suomen ja Norjan v?linen uusi poroaitasopimus, joka korvaa vanhan vas- taavan sopimuksen. Uuden poroaitasopimuksen mukaan p??osa Inari- ja Tenojokilaaksossa olevasta valtakunnan rajasta aidataan. Aidan tarkoitus on est?? porojen p??sy toisen valtakunnan alueelle. Viime vuosina erityisesti Norjan puolelta tulleet porot ovat aiheuttaneet vahinkoja Suomen puolella. Vahinkoja syntyy l?hinn? maataloudelle ja liikenteelle. Vanhan poroaitasopimuksen mukaan porojen rajanylitystapausten selvittely on ty?l?st? ja kankeaa, mink? vuoksi vahingonkorvauk- sia on jouduttu odottamaan pitk??n. Uudessa poroaitasopimuksessa yksinkertaistetaan ja suju- voitetaan rajanylitystapauksen selvittely?. Tavoitteena on sek? korvausmenettelyn nopeutta- minen ett? viranomaisten toiminnan tehostaminen. Uusi poroaitasopimus esitet??n saatettavaksi voimaan niin sanotulla sekamuotoisella voi- maansaattamislailla. Esitykseen sis?ltyy sopimuksen voimaansaattamisen lis?ksi asiasis?lt?i- si? s??nn?ksi?. Voimaansaattamislaissa t?smennett?isiin poroaidan yll?pit?mist? sek? s??det- t?isiin sopimuksen toimeenpanosta vastaavasta viranomaisesta. Lis?ksi poronhoitolain s??n- n?ksi? valtakunnan rajalle rakennettavista aidoista esitet??n muutettavaksi. Poroaitaa varten tarvittava k?ytt?oikeus kiinteist??n perustettaisiin ensisijaisesti sopimalla asiasta maanomistajan kanssa. Poroaidan rakentamisen olisi katsottava olevan yleisen tarpeen mukaista, vaikka aidan tarkoituksena osaltaan on my?s omistajien ja paliskuntien poronhoidon k?yt?nn?n toteuttamisen varmistaminen. Poroaitaan saattaa liitty? muita k?ytt?tarkoituksia. Poroaitaa tulisi rakennettavaksi valtion omistamalle maalle, mahdollisesti er?ille vesialueille sek? yksityisten omistamille kiinteist?ille. Jos kiinteist?n omistaja ei anna lupaa poroaidan ra- kentamiseen omalle maalleen, k?ytt?oikeus voitaisiin m??r?t? yleiseen tarpeeseen perustuen lunastettavaksi. Kaikissa tapauksissa k?ytt?oikeus merkitt?isiin kiinteist?tietoj?rjestelm??n lunastustoimituksessa laaditun toimituskartan ja muun virallisaineiston perusteella. Tarkoitus on, ett? poroaitaa varten k?ytt?oikeus voitaisiin perustaa erilaisia yleishy?dyllisi? tarkoituksia varten, joita ovat esimerkiksi kansainv?listen sopimusten t?ytt?misen varmistaminen sek? eri omistajien omistamien porojen erottelu.

3 Esityksen vaikutukset Norjalaiset porot ovat viime aikoina aiheuttaneet keskim??rin noin 100.000 euron vuotuiset vahingot Tenojokilaaksossa Suomen puolella. Eniten vahinkoja on syntynyt Outakoskella, Dalvadaksessa ja Nuvvuksessa. Vahingot kohdistuvat muutamalle maatilalle;

tilaa kohti laske- tut vahingot ovat enimmill??n kymmeni? tuhansia euroja. Vanhan poroaitasopimuksen mu- kainen vahinkojen selvittely Suomen ja Norjan v?lill? on ty?l?st? ja kankeaa. Tilanomistajat ovat joutuneet odottamaan korvauksia parikin vuotta. Uuden sopimuksen mukaan Norja rakentaa aidan vanhalta Karigasniemelt? Levajoelle. T?ll? osuudella on ollut eniten Suomen puolelle tulleita norjalaisia poroja. Uusi sopimus tulee to- denn?k?isesti v?hent?m??n porojen rajanylityksi? ja siit? seuraavia vahinkoja. Vahinkojen selvittelymenettely? yksinkertaistetaan ja sujuvoitetaan, jolloin korvaukset ovat odotettavissa HE 143/2016 vp

5 nopeammin. Tilanne paranee sek? Tenojokivarren maanomistajien ett? vahinkoja selvittelevi- en viranomaisten n?k?kulmasta. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos laati maa- ja mets?talousministeri?n toimeksiannosta joulukuussa